Osteopatia

Osteopatia on manuaalisen, eli käsin tehtävän terapian hoitomuoto. Osteopaatti on Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on erikoistunut tuki- ja liikuntaelimistön häiriöiden sekä kiputilojen tutkimiseen ja hoitamiseen.

Ihminen nähdään osteopatiassa kehon, mielen ja ajatusmaailman kokonaisuutena. Kehon luontaisia paranemisprosesseja ja itsesäätelymekanismeja tuetaan yksilöllisesti tehtävän hoidon avulla.  Oireiden hoitamisen lisäksi osteopatiassa pyritään löytämään niiden syy ja vaikuttamaan myös oireilun aiheuttaviin tekijöihin. Hoito sopii kaiken ikäisille eri elämäntilanteissa.

Osteopaatiksi voi opiskella Suomessa ammattikorkeakoulussa tai kahdessa eri yksityisessä koulussa. Perusopinnot kestävät neljä vuotta. Jatkokoulutuksia on lyhyistä, muutaman tunnin kursseista aina useamman vuoden kestäviin laajoihin opintokokonaisuuksiin asti.

Mitä osteopatian avulla voidaan hoitaa?

Osteopaatille hakeudutaan usein selkä- ja nivelkipujen, kehon liikerajoitusten, päänsäryn, purentaelimistön ongelmien ja puutumisoireiden vuoksi. Apua voi saada myös esimerkiksi hengitykseen liittyviin ongelmiin, huimaukseen, toiminnallisiin vatsavaivoihin, krooniseen kipuun ja stressiin. Osteopatialla voidaan auttaa kehoa muutoksiin sopeutumisessa ja erilaisissa kehon kiputiloissa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen  Hoitoon voi tulla myös rentoutumaan ja huollattamaan itseään ennaltaehkäisevästi, ja esimerkiksi tukemaan toipumista leikkauksen tai sairastamisen jälkeen.

Vauvoilla osteopaatilla käynnin syynä ovat muun muassa runsas itkuisuus, vatsavaivat, refluksi, kehon kireydet ja toispuoleisuus, pään alueen muotoutumat sekä ongelmat imetyksessä tai pulloruokinnassa. Olen kouluttautunut myös kieli- ja huulijänteen kireyden tutkimiseen ja hoitoon.

Isommat lapset saavat apua osteopatiasta esimerkiksi korvatulehdus- ja flunssakierteisiin, sekä erilaisten kolhujen ja kaatumisten jälkeen. Hoitoon hakeutumisen syyt voivat olla myös saman kaltaisia, kuin aikuisilla.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Ensimmäisen kerran alkuhaastattelussa kartoitetaan oirekuvan lisäksi terveydentilaa sekä elämäntilannetta yleisesti. Tämän jälkeen tehdään tutkiminen, johon voi kuulua kehon liikkuvuuden tarkastelemista, erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön testejä sekä palpaatiota, eli kehon tunnustelua käsin. 

Haastattelun ja tutkimisen perusteella tehdään asiakkaan tilanteeseen yksilöllisesti sopiva hoito, joka sisältää esimerkiksi pehmytkudosten käsittelyä, nivelten mobilisointia ja erilaisia, kehoa kuuntelevalla otteella tehtyjä hoitotekniikoita.

Jatkokäynneillä siirrytään tilannekartoituksen jälkeen tutkimiseen ja hoitoon. Hoidon kesto voi vaihdella yksilöllisesti kehon tarpeiden mukaan. Vauvoilla ja pienillä lapsilla hoito on yleensä huomattavasti lyhyempi, kuin aikuisilla. Käyntikertojen sopiva määrä riippuu tilanteesta. Joskus yhdestä käynnistä saa paljon apua, mutta usein etenkin pidempään jatkuneet oireet vaativat useamman hoitokerran. Ohjaan myös tarvittaessa erilaisia harjoitteita hoidon tueksi.